Amis antaa suunnan. Käytännön kokemus ja työelämätaidot ovat todellinen kilpailuetu.

Ammatillinen koulutus vie eteenpäin myös aikuisena

Haluatko kehittää osaamistasi, vaihtaa alaa, vahvistaa asemaasi työmarkkinoilla tai löytää uuden suunnan työuralle? Ammatilliset opinnot voivat olla väylä kokonaan uuteen ammattiin, nykyisen osaamisen täydentämiseen tai oman työn kehittämiseen.

Aikuisopiskelijalle ammatillisen koulutuksen vahvuus on joustavuus. Opintoja voidaan suunnitella oman aiemman osaamisen, elämäntilanteen ja tavoitteiden mukaan. Aina ei tarvitse suorittaa koko tutkintoa, vaan osaamista voi täydentää myös tutkinnon osilla. Tämän ansiosta opiskelu on mahdollista myös työn, perheen ja muiden arjen vastuiden rinnalla. Ammatillisiin opintoihin voit hakea ympäri vuoden oppilaitosten jatkuvan haun kautta ja opinnot on mahdollista aloittaa usein joustavasti opiskelijavalinnan jälkeen.

Ammatillisessa koulutuksessa opitaan käytännönläheisesti ja vahvassa yhteydessä työelämään. Osaamista hankitaan oppilaitoksen lisäksi työpaikoilla aidoissa työtehtävissä, jolloin opiskelija voi soveltaa oppimaansa suoraan käytäntöön. Työelämässä oppiminen auttaa myös tutustumaan uuteen alaan, vahvistamaan ammatillista osaamista ja rakentamaan verkostoja.

Ammatillinen koulutus avaa mahdollisuuksia työllistymiseen, uralla etenemiseen, yrittäjyyteen ja jatko-opintoihin. Se voi tarjota aikuiselle uuden alun, vahvistaa nykyistä osaamista tai antaa varmuutta ottaa seuraava askel työelämässä.

Sopiiko amis sinulle?

Tee 2 min AMISFITS-testi →

Amis avaa ovia. Ammatillinen tutkinto antaa saman jatko-opintokelpoisuuden kuin lukio.

Yleinen jatko-opintokelpoisuus

Ammatillisessa koulutuksessa voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Perustutkinto sopii erityisesti silloin, kun haluat opiskella uuden ammatin tai hankkia ensimmäisen ammatillisen tutkinnon. Ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto on tarkoitettu yleensä aikuisille, joilla on jo alan osaamista tai työkokemusta ja jotka haluavat syventää tai laajentaa ammattitaitoaan. Ammatillisessa koulutuksessa opit käytännön työtehtäviä, vahvistat työelämässä tarvittavaa osaamista ja voit kehittää myös yrittäjyysvalmiuksiasi. Ammatillinen tutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden eli mahdollisuuden hakea opiskelemaan ammattikorkeakouluun tai yliopistoon heti tutkinnon suorittamisen jälkeen tai myöhemmin työurasi aikana.

Suomi toisena kielenä jatko-opintoissa

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot tarjoavat suomea toisena kielenään käyttäville opiskelijoille tukea sekä ennen korkeakouluun hakeutumista että opintojen aikana. Ennen hakemista valmiuksia voi vahvistaa esimerkiksi suomen kielen kursseilla, hakuneuvonnassa ja joissakin korkeakouluissa järjestettävässä valmentavassa koulutuksessa, jossa kehitetään kielitaidon lisäksi korkeakouluopinnoissa tarvittavia opiskelutaitoja.

Opintojen aikana tukea voidaan tarjota kieli- ja viestintäopintoina, kirjoittamisen pajoina ja henkilökohtaisena ohjauksena sekä yhdistämällä suomen kielen oppimista oman alan sisältöopintoihin. Ammattikorkeakouluissa tuki voi painottua esimerkiksi ammatilliseen vuorovaikutukseen ja työelämän kielitaitoon, yliopistoissa puolestaan myös akateemisiin tekstitaitoihin ja tieteelliseen kirjoittamiseen. Tukimuodot ja niiden saatavuus vaihtelevat korkeakouluittain ja koulutuksittain, joten muista tarkistaa sekä kielitaitovaatimukset että tarjolla oleva tuki etukäteen.

Hakeminen jatko-opintoihin yhteishaussa

Tavallisin tapa hakea korkeakouluun on yhteishaku, joka järjestetään keväällä maalis–huhtikuussa ja syksyllä syyskuussa. Korkeakoulujen yhteishaussa voi hakea sekä ammattikorkeakouluihin että yliopistoihin. Hakukohteet vaihtelevat eri hakuaikoina. Ajankohtaiset hakuaikataulut ja ohjeet hakemiseen löytyvät Opintopolusta.

Hakemisen jälkeen opiskelijavalinnat tehdään yleensä joko todistuksen tai pääsykoemenestyksen perusteella. Voit tutustua sinua kiinnostavan korkeakoulumuodon valintatapoihin alta löytyvistä painikkeista Ammattikorkeakouluun ja Yliopistoon.

Ensikertalaiskiintiö

Korkeakoulut varaavat osan yhteishaun opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeville. Tavoitteena on parantaa niiden asemaa, jotka hakevat ensimmäistä korkeakouluopiskelupaikkaansa. Ensikertalainen hakija on silloin, jos hakijalla ei ole yhteishaun hakuajan loppuun mennessä suoritettuna Suomen koulutusjärjestelmän mukaista ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa ja hakija ei ole ottanut vastaan opiskelupaikkaa ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoon johtavasta koulutuksesta. Ne paikat, joita ei ole varattu ensikertalaisille, täytetään valintaperusteiden mukaan paremmuusjärjestyksessä kaikkien hakijoiden joukosta.

Väyläopinnot – avoimen korkeakoulun reitti tutkinto-opiskelijaksi

Voit parantaa jo ammatillisen perustutkinnon opiskeluaikana mahdollisuuksiasi päästä korkeakouluun. Esimerkiksi:

  • Useimmat ammatilliset oppilaitokset tarjoavat ammattikorkeakoulujen kanssa erilaisia väyläopintoja. Niissä opiskelet ammattikorkeakoulun opintoja jo ammatillisen perustutkinnon suoritusaikana ja voit päästä korkeakouluun heti valmistumisesi jälkeen.
  • Monissa ammattikorkeakouluissa voit hakea tutkinto-opiskelijaksi avoimen ammattikorkeakoulun väylän kautta ja hyödyntää siten ammatillisen perustutkinnon aikana tehdyt ammattikorkeakouluopinnot.
  • Voit opiskella yliopiston kursseja avoimessa yliopistossa ja hakea yliopistokoulutukseen tätä kautta.

Lue lisää sinua kiinnostavan korkeakoulumuodon väyläopinnoista alta löytyvistä painikkeista Ammattikorkeakouluun ja Yliopistoon. Voit myös tutustua korkeakouluopintojen ja ammatillisen tutkinnon yhdistämiseen sivun seuraavassa osiossa: Amis aktivoi unelmasi.

Ammattikorkeakouluun

Ammattikorkeakouluun

Ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen voit hakea suoraan ammattikorkeakouluun. Ammattikorkeakoulu tarjoaa työelämälähtöistä ja käytännönläheistä korkeakoulutusta sekä valmiuksia eri alojen asiantuntijatehtäviin. Ammattikorkeakoulussa voi suorittaa ammattikorkeakoulututkinnon (AMK) ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon (YAMK).

AMK-tutkinnon aloittaneet aikaisemman korkeimman tutkinnon mukaan, 2024

  • Ylioppilastutkinto14 682
  • Toisen asteen ammatillinen tutkinto14 40132,7 % kaikista uusista AMK-opiskelijoista
  • Ylioppilastutkinto ja toisen asteen ammatillinen tutkinto4 61810,5 % kaikista uusista AMK-opiskelijoista
  • Ammattikorkeakoulututkinto2 674
  • Ylempi korkeakoulututkinto tai tutkijakoulutus1 172
  • Alempi korkeakoulututkinto yliopistosta574
  • Opistoasteen tai ammatillisen korkea-asteen tutkinto395
  • Aikaisempi koulutus tuntematon tai peruskoulu5 520

Lähde: Tilastokeskus, Koulutukseen hakeutuminen

Tilastokeskuksen StatFin-tietokannan mukaan vuonna 2024 ammattikorkeakouluopinnot aloittaneista uusista opiskelijoista 32,7 prosentilla korkein suoritettu tutkinto oli toisen asteen ammatillinen tutkinto ja 10,5 prosentilla toisen asteen ammatillinen tutkinto ja ylioppilastutkinto.

Ammattikorkeakouluopinnoissa ammatilliselta pohjalta tulevien opiskelijoiden vahvuuksia ovat erityisesti oman alan osaaminen, käytännön työkokemus ja työelämätaidot, jotka tukevat luontevasti ammattikorkeakoulujen työelämälähtöistä opiskelua. Usein ammatillisen tutkinnon suorittanut jatkaa opiskelua ammattikorkeakoulussa samalla alalla. Ammatillisessa koulutuksessa korostuu oppiminen tekemällä, mikä antaa hyvän pohjan korkeakouluopintoihin, joissa oman alan osaaminen, projektityöskentely ja työelämäyhteydet ovat keskeisessä roolissa.

Yleinen jatko-opintokelpoisuus mahdollistaa kuitenkin hakeutumisen myös toisen alan korkeakouluopintoihin. Korkeakouluissa on alojen välillä eroja siinä, miten iso osa uusista opiskelijoista on edennyt opintoihin ammatillista koulutuspolkua, mutta kaiken kaikkiaan iso osa uusista ammattikorkeakouluopiskelijoista on edennyt korkeakouluun amisväylää pitkin.

Todistusvalinta ammattikorkeakouluun

Suurin osa opiskelijoista valitaan ammattikorkeakouluihin suomalaisen ylioppilastutkinnon, kansainvälisen EB- tai IB-tutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon perusteella. Ylioppilastutkinnolla ja ammatillisella perustutkinnolla hakeville on omat aloituspaikkansa, jotka vaihtelevat hakukohteittain. Joillain aloilla käytetään erillisiä soveltuvuuskokeita todistusvalinnan yhteydessä.

Todistusvalinnassa huomioidaan sekä tutkinnon painotettu keskiarvo että kolmen YTOn eli yhteisen tutkinnon osan arvosana. Hyvät arvosanat ammatillisen perustutkinnon aikana voivat siten helpottaa ammattikorkeakouluun pääsemistä, sillä ne parantavat mahdollisuuksia saada paikka ammattikorkeakoulusta todistusvalinnassa – ilman pääsykokeisiin osallistumista.

Jos olet suorittanut sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen perustutkinnon, todistusvalinta tehdään erikseen kummankin mukaan. Jos olet suorittanut kaksi eri ammatillista perustutkintoa, todistusvalinnassa huomioidaan vain paremmat yhteispisteet tuottava ammatillinen perustutkinto.

Ammattikorkeakoulut ottavat huomioon yhteishaun todistusvalinnassa ammatillisten perustutkintojen arvosanakorotukset ja tutkinnon uudet keskiarvotiedot, jotka saadaan suoraan KOSKI-tietovarannosta.

AMK-valintakoe – mitä ammatillisen koulutuksen opiskelijan on hyvä tietää?

AMK-valintakoe on ammattikorkeakoulujen yhteinen digitaalinen valintakoe. Se tehdään omalla kannettavalla tietokoneella valvotussa koetilaisuudessa. Kokeessa arvioidaan hakijan valmiuksia ammattikorkeakouluopintoihin, kuten päättelykykyä, ongelmanratkaisua, kieli- ja viestintätaitoja sekä alakohtaisia valmiuksia. Kokeeseen ei ole ennakkomateriaalia eikä ennakkotehtäviä.

Hakija valitsee hakuvaiheessa itselleen sopivan valintakoetilaisuuden tarjolla olevista vaihtoehdoista. Valintakoetilaisuudet vaihtelevat ammattikorkeakouluittain, joten aika ja paikka on aina tarkistettava omalta hakulomakkeelta ja hakukohteen ohjeista. Jos hakija saa opiskelupaikan todistusvalinnassa, AMK-valintakokeeseen ei tarvitse osallistua.

Jos hakija on hyväksytty alempaan hakutoiveeseen todistusvalinnassa, hän voi kuitenkin osallistua AMK-valintakokeeseen ja tavoitella paikkaa ylemmästä hakutoiveesta. Jos hakukohde ei käytä AMK-valintakoetta, valintaperusteet ja mahdolliset ennakkotehtävät tai erilliset valintakokeet tulee tarkistaa Opintopolusta.

Mistä AMK-valintakoe koostuu?

AMK-valintakoe koostuu kaikille yhteisistä osioista ja hakukohteen mukaan määräytyvistä alakohtaisista osioista. Hakija suorittaa yhdellä koekerralla kaikki ne osiot, jotka kuuluvat hänen hakukohteisiinsa. Jotta hakija voi tulla valituksi tiettyyn hakukohteeseen, hänen tulee suorittaa hyväksytysti kaikki kyseiseen hakukohteeseen kuuluvat osiot.

  • Päätöksentekotaidot: arvioi loogista päättelyä, ongelmanratkaisua ja kykyä tehdä johtopäätöksiä annetun tiedon perusteella.
  • Opetuskieli: arvioi suomen tai ruotsin kielen lukemisen ja tulkinnan taitoja hakukohteen opetuskielen mukaan.
  • Englannin kieli: arvioi englanninkielisen tekstin ymmärtämistä, sanaston hallintaa ja kielellistä päättelyä.
  • Matemaattiset taidot: koskee useita aloja ja painottuu muun muassa peruslaskutoimituksiin, prosenttilaskuihin, yhtälöihin, yksikkömuunnoksiin sekä taulukoiden ja kuvaajien tulkintaan.
  • Matemaattis-luonnontieteelliset taidot: koskee tekniikan ja merenkulun hakukohteita ja sisältää matematiikan ja fysiikan valmiuksia mittaavia tehtäviä.
  • Eettiset taidot ja tunneälytaidot: koskevat esimerkiksi sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kauneudenhoitoalan sekä humanistisen alan ja kasvatusalan hakukohteita.

Väyläopinnot reittinä ammattikorkeakouluun

Väyläopinnot ovat ammatillisen koulutuksen opiskelijalle mahdollisuus suorittaa ammattikorkeakouluopintoja jo toisen asteen tutkinnon aikana. Opinnot sisällytetään ammatilliseen tutkintoon, ja ne voidaan myöhemmin hyväksilukea osaksi AMK-tutkintoa. Väyläopinnoissa opiskelija tutustuu korkeakouluopiskeluun, vahvistaa jatko-opintovalmiuksiaan ja saa tuntumaa siihen, millaista opiskelu ammattikorkeakoulussa on.

Väyläopinnot voivat myös tarjota vaihtoehtoisen reitin ammattikorkeakouluun. Kun opiskelija on suorittanut vaaditut väyläopinnot ja valmistunut ammatillisesta tutkinnosta, hän voi monissa ammattikorkeakouluissa hakea tutkinto-opiskelijaksi erillishaussa. Tämä tarkoittaa, ettei opiskelijan tarvitse osallistua valintakokeeseen tai tulla valituksi todistusvalinnan kautta.

Käytännöt, väyläopintojen laajuudet ja valintaperusteet vaihtelevat kuitenkin ammattikorkeakouluittain ja hakukohteittain, joten opiskelijan tulee aina tarkistaa oman hakukohteensa tiedot ammattikorkeakoulun verkkosivuilta ja Opintopolusta. Lisätietoa korkeakouluopintojen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhdistämisestä löydät myös tämän nettisivun seuraavasta osiosta: Amis aktivoi unelmasi.

Yliopistoon

Yliopistoon

Suomalaisiin yliopistoihin haetaan pääsääntöisesti korkeakoulujen yhteishaussa Opintopolussa. Hakija voi hakea samalla hakulomakkeella useisiin yliopisto- ja ammattikorkeakoulukoulutuksiin. Ammatillisen tutkinnon suorittanut voi hakea yliopistoon valintakokeen tai avoimen yliopiston väylän kautta. Ammatillinen tutkinto antaa yleisen hakukelpoisuuden yliopisto-opintoihin, mutta ammatillisen tutkinnon arvosanoilla ei voi tulla valituksi yliopistojen todistusvalinnassa. Todistusvalinta perustuu ylioppilastutkinnon tai sitä vastaavan kansainvälisen tutkinnon arvosanoihin.

Yliopistojen valintakokeet

Yliopistojen valintakokeet ovat nykyisin pääosin kansallisia ja digitaalisia. Kokeet tehdään valvotussa koetilaisuudessa, yleensä omalla kannettavalla tietokoneella. Hakijan tulee tarkistaa oman hakukohteensa tiedoista, mitä valintakoetta hakukohde käyttää, missä ja milloin koe järjestetään sekä edellyttääkö hakukohde yhteisen kokeen lisäksi eriytyviä osioita tai muita tehtäviä.

Valintakokeissa arvioidaan alasta riippuen esimerkiksi matemaattisia ja luonnontieteellisiä taitoja, aineiston ymmärtämistä, kielellisiä valmiuksia, kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisua ja alan kannalta keskeisiä perustaitoja. Valmistautuminen kannattaa aloittaa tutustumalla hakukohteen valintaperusteisiin, valintakokeen rakenteeseen, mahdollisiin esimerkkitehtäviin ja koepäivän käytännön ohjeisiin.

Avoimen yliopiston väylä

Avoimen yliopiston väylä on yksi mahdollinen reitti yliopisto-opintoihin myös ammatillisen tutkinnon suorittaneelle. Väylässä opiskelija suorittaa avoimessa yliopistossa hakukohteen edellyttämiä yliopisto-opintoja ja hakee niiden perusteella tutkinto-opiskelijaksi. Avoimen yliopiston opinnot auttavat tutustumaan yliopisto-opiskeluun, vahvistamaan akateemisia opiskelutaitoja ja varmistamaan omaa alavalintaa.

Avoimen yliopiston väylä ei yleensä tarkoita automaattista opiskelupaikkaa. Hakukohteet, vaadittavat opinnot, opintopistemäärät, arvosanavaatimukset ja aloituspaikat vaihtelevat yliopistoittain ja koulutusohjelmittain. Kun opiskelija täyttää hakukohteen valintaperusteet, hän voi hakea tutkinto-opiskelijaksi avoimen väylän haussa tai joissakin tapauksissa yhteishaussa. Jos opiskelija tulee valituksi, avoimessa yliopistossa suoritetut opinnot voidaan yleensä hyväksilukea osaksi tutkintoa, mikä nopeuttaa opintojen etenemistä.

Ammatillisen tutkinnon suorittaneen kannattaa tarkistaa aina oman kiinnostavan hakukohteen valintaperusteet Opintopolusta ja yliopiston verkkosivuilta. Lisätietoa korkeakouluopintojen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhdistämisestä löydät myös tämän nettisivun seuraavasta osiosta: Amis aktivoi unelmasi.

Sopiiko amis sinulle?

Tee 2 min AMISFITS-testi →

Amis aktivoi unelmasi. Kurkistuskurssit, väyläopinnot ja avoin AMK tuovat varmuutta valintaan.

Korkeakouluopinnot osaksi ammatillista tutkintoa

Voit jo ammatillisten opintojen aikana tutustua korkeakouluopintoihin ja suorittaa niitä oman kiinnostuksesi mukaan. Tutkinnon perusteet mahdollistavat korkeakouluopintojen sisällyttämisen osaksi ammatillista tutkintoa. Opintoihin voidaan sisällyttää ammatillinen valinnainen tutkinnon osa ”Korkeakouluopinnot” (5–15 osp tutkinnosta riippuen) sekä valinnaisiin tutkinnon osiin kuuluvia kokonaisuuksia, kuten ”Yhteisten tutkinnon osien osa-alueita, lukio-opintoja tai muita jatko-opintovalmiuksia tukevia opintoja” (1–25 osp tutkinnon mukaan). Suoritetut korkeakouluopinnot voidaan sisällyttää osaksi tutkintoa, jos sinut valitaan myöhemmin korkeakouluun. Näin väyläopinnot vähentävät jäljelle jäävien korkeakouluopintojen määrää.

Ammattikorkeakouluun

Väyläopinnot ammattikorkeakouluun

Väyläopinnot ovat mahdollisuus suorittaa osa ammattikorkeakouluopinnoista jo ammatillisen perustutkinnon aikana. Opinnot on suunniteltu yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Kun opiskelija on suorittanut vaaditut väyläopinnot ja valmistunut ammatillisesta tutkinnosta, hän voi monissa ammattikorkeakouluissa hakea tutkinto-opiskelijaksi erillishaussa, ilman valintakoetta. Väyläopinnot eivät kuitenkaan takaa automaattisesti opiskelupaikkaa, vaan esimerkiksi väyläopintojen menestys saattaa vaikuttaa valintaan. Valintaperusteet voivat vaihdella koulutusohjelmittain, joten oman kiinnostuksenkohteen erillishaun valintakriteereihin kannattaa aina tutustua etukäteen. Pääseepä ammattikorkeakouluun opiskelemaan sitten väyläopintojen mahdollistaman erillishaun kautta, todistusvalinnalla tai pääsykokeella, suoritetut väyläopinnot voidaan tunnustaa osaksi tutkintoa ja siten opiskeluaika korkeakoulussa lyhenee.

Väyläopintojen laajuus vaihtelee. Usein ne ovat 15–20 opintopisteen laajuisia ja niitä on tarjolla monipuolisesti eri aloille: esimerkiksi sosiaali- ja terveysalaan, tekniikkaan tai liiketalouteen. Opinnot ovat maksuttomia toisen asteen opiskelijoille, ja ne voidaan sisällyttää osaksi ammatillista tutkintoa. Koska väyläopinnot suoritetaan osana ammatillista tutkintoa ja niiden sisältö on määritelty tutkintokohtaisesti, vaihtelee niiden sisältö aloittain. Esimerkiksi tekniikan alan väyläopinnot ovat erilaisia kuin liiketoiminnan alan väyläopinnot. Opiskelija saa ohjausta sekä omasta oppilaitoksesta että ammattikorkeakoulusta.

Polkuopinnot, avoin ammattikorkeakoulu

Polkuopinnot tarkoittavat vaihtoehtoista tapaa päästä korkeakouluopiskelijaksi. Jos et pääse heti yhteishaussa sisään, voit aloittaa opinnot avoimessa ammattikorkeakoulussa polkuopiskelijana. Opiskelet ensimmäisen vuoden opinnot yhdessä tutkinto-opiskelijoiden kanssa.

Kun olet suorittanut vaaditut opinnot (yleensä 60 opintopistettä), voit hakea erillishaussa tutkinto-opiskelijaksi ja jatkaa opintojasi ilman uutta pääsykoetta. Polkuopinnot ovat maksullisia, mutta ne tarjoavat hyvän mahdollisuuden päästä mukaan tutkinto-opiskelijaksi korkeakouluun.

Kurkistuskurssit

Kurkistuskurssit ovat matalan kynnyksen mahdollisuus tutustua ammattikorkeakouluopintoihin jo ammatillisen perustutkinnon suorittamisen aikana. Kurkistuskurssit ovat yleensä lyhyitä, maksuttomia ja kaikille avoimia, pääasiassa verkossa toteutettuja kursseja, joissa pääset kokeilemaan, millaista opiskelu korkeakoulussa on ja mitä eri alat pitävät sisällään. Eri korkeakoulut järjestävät kurkistuskursseja eri aloille. Kurkistuskurssin suorittaminen ei sido sinua mihinkään, mutta saat siitä arvokasta kokemusta ja voit liittää kurssin myöhemmin osaksi tutkintoasi, jos jatkat opintoja ammattikorkeakoulussa. Kurkistuskurssit ovat joustavia ja niiden laajuus vaihtelee 1–5 opintopisteen välillä.

Yliopistoon

Yliopistoon

Avoimen yliopiston opinnot tarjoavat ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoille ja jo valmistuneille joustavan tavan tutustua yliopisto-opiskeluun, kehittää omaa osaamista ja edetä kohti korkeakoulututkintoa. Tarjolla on useita erilaisia vaihtoehtoja: matalan kynnyksen tutustumiskurssit ja verkkokurssit mahdollistavat yliopisto-opintojen kokeilemisen jo opintojen aikana, kun taas laajemmat avoimen yliopiston opinnot ja väyläopinnot tarjoavat reitin hakeutua tutkinto-opiskelijaksi myöhemmin.

Monissa tapauksissa opintoja voidaan suorittaa yhteistyössä oman oppilaitoksen kanssa, jolloin ne voivat olla osa toisen asteen tutkintoa. Suoritetut opinnot voidaan myös myöhemmin hyväksilukea osaksi korkeakoulututkintoa. Näin avoimen yliopiston opinnot muodostavat joustavan ja monipuolisen kokonaisuuden, joka tukee sekä jatko-opintoihin siirtymistä että osaamisen kehittämistä työelämän rinnalla.

Tutustumiskurssit

Suomalaisissa yliopistoissa on tarjolla avoimen yliopiston kautta tutustumiskursseja, joiden avulla voi kokeilla eri aloja ennen hakeutumista tutkintokoulutukseen. Tutustumiskurssit ovat yleensä 1–2 opintopisteen laajuisia, maksuttomia ja kaikille avoimia ilman pohjakoulutusvaatimuksia. Ne on suunnattu erityisesti nuorille, ammatillisessa koulutuksessa opiskeleville, lukiolaisille ja välivuotta viettäville, mutta kursseille voi osallistua kuka tahansa aiheesta kiinnostunut. Opinnot toteutetaan usein verkossa ja ne antavat realistisen kuvan yliopisto-opiskelusta ja eri tieteenaloista.

Väyläopinnot osana ammatillista tutkintoa

Ammatillisen koulutuksen opiskelija voi jo toisen asteen opintojen aikana suorittaa yliopisto-opintoja esimerkiksi avoimen yliopiston opintoina tai oman oppilaitoksen ja yliopiston yhteistyöopintoina. Opinnot ovat yliopistojen tutkintoihin kuuluvia opintojaksoja, mutta ne on usein valittu niin, että ne soveltuvat myös toisen asteen opiskelijoille. Opintoja voi olla tarjolla esimerkiksi tutustumiskursseina, orientoivina opintoina, perusopintotasoisina kursseina tai akateemisia opiskelutaitoja vahvistavina opintoina.

Opintojen laajuus vaihtelee. Monissa yliopistoissa toisen asteen opiskelijoille suunnatut kurssit ovat pieniä, esimerkiksi 1–2 opintopisteen tutustumiskursseja. Lisäksi tarjolla voi olla 5 opintopisteen peruskursseja tai laajempia avoimen yliopiston opintokokonaisuuksia. Opinnot toteutetaan usein verkossa tai monimuoto-opintoina, jotta niitä voi suorittaa joustavasti ammatillisen tutkinnon rinnalla.

Yliopisto-opinnot antavat opiskelijalle mahdollisuuden tutustua korkeakouluopiskeluun, eri tieteenaloihin ja akateemisiin opiskelutaitoihin jo ennen hakeutumista yliopistoon. Ne voivat auttaa oman alan valinnassa, vahvistaa jatko-opintovalmiuksia ja madaltaa kynnystä hakea yliopistoon myöhemmin. Jos opiskelija tulee myöhemmin valituksi tutkinto-opiskelijaksi, suoritetut opinnot voidaan usein hyväksilukea osaksi yliopistotutkintoa.

Sopiiko amis sinulle?

Tee 2 min AMISFITS-testi →

Usein kysyttyä amiksesta

Pääseekö ammatillisesta oppilaitoksesta yliopistoon?

Kyllä, ammatillisesta koulutuksesta voi hakea yliopistoon, koska ammatillinen tutkinto antaa hakukelpoisuuden yliopisto-opintoihin. Käytännössä valinta tapahtuu valintakokeen tai avoimen väylän kautta, sillä yliopistojen todistusvalinta perustuu pääosin ylioppilastutkinnon arvosanoihin.

Mitä voin tehdä valmistumisen jälkeen?

Ammatillisen perustutkinnon jälkeen voit siirtyä työelämään, hakea uusiin työtehtäviin tai hyödyntää osaamistasi nykyisessä työssäsi. Voit myös jatkaa opintoja ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, sillä ammatillinen perustutkinto antaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluihin. Sinulla on myös mahdollisuus syventää ammatillista osaamista suorittamalla ammatti- tai erikoisammattitutkinnon. Ammatillinen perustutkinto tarjoaa valmiuksia myös yrittäjyyteen. Vaihtoehtoja on siis paljon!

Millaista opiskelu ammatillisessa koulutuksessa on?

Ammatillinen koulutus tarjoaa joustavan tavan hankkia uutta osaamista, syventää ammattitaitoa tai vaihtaa alaa eri elämäntilanteissa. Opintojen suunnittelun lähtökohtana ovat omat tavoitteesi, työkokemuksesi, aiempi koulutuksesi ja muu osaamisesi.

Opintojen alussa laaditaan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), jossa tunnistetaan ja tunnustetaan aiemmin hankittu osaamisesi. Jos osaamista on kertynyt esimerkiksi työelämässä, aiemmissa opinnoissa, yrittäjänä tai harrastuksissa, sinun ei tarvitse opiskella jo osaamiasi asioita uudelleen. Sen sijaan keskityt hankkimaan juuri sen osaamisen, jota vielä tarvitset tavoitteidesi saavuttamiseksi.

Osaamista voi hankkia joustavasti työpaikalla, oppilaitoksessa tai verkko-oppimisympäristöissä. Tavoitteena on rakentaa tehokas ja yksilöllinen opintopolku, joka vastaa erilaisiin tarpeisiin työuran aikana.

Voinko jatkaa opintoja ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen?

Kyllä voit. Ammatillinen perustutkinto avaa monia mahdollisuuksia jatko-opintoihin. Voit siirtyä tai jatkaa työskentelyä työelämässä tai jatkaa opintojasi esimerkiksi ammattikorkeakoulussa, yliopistossa tai ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa tai muussa täydennyskoulutuksessa. Ammatillinen tutkinto: perustutkinto, ammattitutkinto ja erikoisammattitutkinto antaa saman yleisen jatko-opintokelpoisuuden kuin ylioppilastutkinto.

Miten yhteishaussa haetaan opiskelemaan ammatillisiin opintoihin?

Toisen asteen yhteishaussa voit hakea yhdellä hakemuksella ammatilliseen koulutukseen, lukioon tai molempiin tai tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen eli TUVA-koulutukseen. Hakukohteet asetetaan hakemuksessa mieluisuusjärjestykseen, ja voit tulla valituksi korkeimpaan hakukohteeseen, johon valintapisteesi riittävät. Haku tehdään sähköisesti Opintopolku-palvelussa.

Hakemisen vaiheet ovat yksinkertaiset:

  1. Tutustu sinua kiinnostaviin koulutuksiin.
  2. Täytä hakemus Opintopolussa.
  3. Aseta hakukohteet mieluisuusjärjestykseen.
  4. Odota valintatuloksia ja ota opiskelupaikka vastaan, jos sinut valitaan.

Ammatillisessa koulutuksessa voit hakea erilaisille aloille kiinnostuksesi, tavoitteidesi ja vahvuuksiesi mukaan. Yhteishaku on tarkoitettu erityisesti peruskoulun päättäville ja niille, joilla ei vielä ole toisen asteen tutkintoa. Saat omalta perusopetuksen opinto-ohjaajalta ohjausta ja tukea yhteishaun tekemisessä.

Mitä tarkoittaa jatkuva haku?

Jatkuva haku on ammatillisen koulutuksen hakutapa, jossa opintoihin voi hakea joustavasti ympäri vuoden ilman yhteishaun aikatauluja. Oppilaitokset päättävät itse hakuajoista, valintaperusteista ja opintojen aloitusajankohdista. Jatkuvassa haussa voit hakea esimerkiksi ammatilliseen perustutkintoon, ammatti- tai erikoisammattitutkintoon tai tutkinnon osakoulutuksiin. Jos et tule valituksi opiskelijaksi toisen asteen yhteishaussa, voit hakea opiskelemaan jatkuvassa haussa ammatillisia opintoja.

Jatkuva haku sopii erityisesti henkilöille, jotka haluavat hankkia uuden ammatin, vaihtaa alaa, täydentää tai syventää osaamistaan ja aloittaa opinnot joustavasti silloin, kun siihen on tarve. Jatkuva haku on siis pääsääntöisesti tarkoitettu aikuisille, joilla on jo olemassa tutkinto ja/tai työkokemusta. Ammatillisten oppilaitosten hakeutumispalvelut ohjaavat opiskelua suunnittelevia hakemiseen liittyvissä asioissa.

Mitä teen, jos en tiedä vielä, mikä ala minua kiinnostaa?

Jos et vielä tiedä, mikä koulutusala sinua kiinnostaa, voit lähteä liikkeelle omasta työkokemuksestasi, osaamisestasi ja elämäntilanteestasi. Mieti, millaisista työtehtävistä olet pitänyt, millaista osaamista sinulle on jo kertynyt ja mitä haluaisit tehdä tulevaisuudessa. Jos olet työssä, koulutusta voi olla mahdollista suorittaa joustavasti työn ohessa tai oppisopimuksella. Jos olet työnhakijana, ammatillinen koulutus voi olla tapa päivittää osaamista, vaihtaa alaa tai vahvistaa mahdollisuuksia työllistyä. Voit tutustua eri koulutusaloihin ja tutkintoihin ammatillisten oppilaitosten verkkosivuilla. Jos vaihtoehdot tuntuvat epäselviltä, kannattaa olla yhteydessä oppilaitoksen hakijapalveluihin tai opinto- ja uraohjaukseen. Ohjauksessa voit keskustella siitä, mikä koulutus sopii taustaasi, tavoitteisiisi ja elämäntilanteeseesi. Kaikkea ei tarvitse tietää valmiiksi – tärkeintä on selvittää vaihtoehtoja ja löytää seuraava askel kohti uutta osaamista tai työtä.